näin dramaattinen otsikko mut ihan syystä. mä pelkään että mä olen mennyt rikki. joka joulu mä olen se pieni tyttö, joka odottaa joulua jo lokakuusta asti silmät kirkkaina. joka joulu mä ripustan marraskuun alussa jouluvalot ja alan soittamaan joululauluja kitaralla. keitän aamupalaksi riisipuuroa ja paistan pipareita jo joulukuussa ja ostan joululahjoja.
tänä jouluna asiat on kuitenkin toisin. nyt on jo 18.11, en ole vielä harkinnutkaan jouluvalojen laittamista. joululauluja oon soittanut kitaralla ehkä kaks kertaa (ja molemmilla kerroilla kyllästynyt..) riisipuuron sijasta syön joka aamu kaurapuuroa ja piparit ei oo käyny mielessäkään. oon ostanut tasan yhden joululahjan ja muita en oo miettinyt ollenkaan. joululaulujen kuuteleminen ei rentouta mua, eikä saa mua onnelliselle joulumielelle. mua rupee lähinnä ärsyttämään noi rallatukset.
mä taidan olla tosissani rikki. jos aikuistuminen tarkottaa tätä niin mä en todellakaan tahdo aikuistua. mä tahdon olla se onnellinen pikku tyttö (tai edes lapsenmielinen), joka odottaa joulua enemmän kuin mitään muuta. mulla on 18-v synttärit 30.11, tietysti voi olla et odotan tällä hetkellä vaan niin paljon enemmän niitä. mut jos mun jouluinnostus ei ala viimistään 02.12 niin mä julistaudun rikkimenneeksi ja hankkiudun hoitoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti