25 lokakuuta 2013

koti-ikävä

voi kuinka lempeitä ne olivat ne yöt elokuun, jotka kanssasi mä vietin ja mä unohdin muun.

  mä sitä aikaa, mä sitä taikaa en takaisin saa. mä sitä aikaa, taikaa, malta en unohtaa.

kai kuulet mun karjunnan kätköistä yön. mä karhut ja kojootit laudalta lyön.

 uusikaupunki.

koti.

kyllä mä teitä ikävöin. 

<3 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti